tiistai 1. maaliskuuta 2016

Laura Lähteenmäki: Nutcase

Tänään Juho lähtisi. Illansuussa, vanhempien työpäivän jälkeen he veisivät Juhon kaupunkiin sadankahdenkymmenen kilometrin päähän sisämaahan, missä olisi uusi koulu, uusi soitonopettaja, uusi elämä. Tämä päivä oli nyt. Koko kesän odotettu kamala, vähä vähältä vääjäämättä lähestynyt päivä oli tänään.
Kansikuva kustantajan sivuilta
Luin Laura Lähteenmäen uutuuden, nuortenromaani Nutcasen. En muista lukeneeni Lähteenmäen kirjoja aiemmin, vaikka olenkin huomannut hänet mm. nuortenromaanista Iskelmiä. Lähdin lukemaan Nutcasea innokkaana. Kirja olikin minulle mielenkiintoinen lukukokemus, koska koin päähenkilö Saimin perheen ja kotimaisemat hyvin tutuiksi. Saimin äiti on äidinkielen opettaja, joka vielä kirjoittaa blogia iltaisin. Aluksi olin lukukokemuksestani jopa kiusaantunut, moni asia tuli liian lähelle.

Päähenkilö Saimi joutuu heti kirjan aluksi eroamaan rakkaimmasta ihmisestä, veljestään Juhosta. Juho muuttaa opintojensa vuoksi pois kotoa. Tämä nuoren henkilön ehdottomuudella koettu yksinäisyys ja läheisyyden kaipuu on koko tarinan läpi kulkeva teema. Vaikka sisarukset ovat läheisiä, on heillä myös omat keskinäiset eronsa. Ote kirjasta:
He sallivat Juhon kanssa loilotuksen isälle, sillä kiltisti ajatellen renkutus [Vielä on kesää jäljellä] sopi hetkeen. Yleensä he kyllä soittivat autossa omia levyjään. Juho piti klassisesta, Ismo Alangon varhaisemmista bändeistä, Hassisen koneesta, Siekkareista ja Säätiöistä, sekä 80-luvun punkin jälkeläisistä, kuten YUP:stä. Saimi puolestaan fanitti vielä vanhempaa, syvempää, alkuperäisempää punkia.

Nutcase kertoo Saimin kokemana nuoruudesta pienellä paikkakunnalla. Saimin ja Juhon perhe on kokenut menetyksen, joka näkyy kussakin perheenjäsenessä omalla laillaan. Saimin perhe ja kouluun liittyvät ihmissuhteet vaikuttavat Saimiin, samoin Saimin yhteydenpito tai sen puute itsenäiseen elämään muuttaneeseen veljeen päin. Saimi, Juho ja itse asiassa kaikki muutkin perheessä ovat oikein mukavan oloisia ihmisiä. Meno on juurevan realistista ja aika arkista.

Tietty salaisuus tai mysteeri alkaa kuitenkin kiertyä Saimin ihmissuhteisiin tarinan edetessä. Tämä puoli tarinaa häiritsi minua jonkin verran, koska se vei huomiotani, vaikkei minua suuresti kiinnostanutkaan. Samoin kirjan takakannen teksti vei omia ajatuksiani ehkä väärille raiteille noin ennakkoon. Luin kirjan loppuun ja oioin omia ajatuksiani viimeisillä sivuilla.

Lähteenmäki on kirjoittanut kirjan lisäksi fiktiivisen blogin, joka laajentaa lukukokemusta netin puolella. Blogi löytyy osoitteesta lelunionpakattu.vuodatus.net. Itse en lukenut blogia kirjaa lukiessani, joten kirja toimii hyvin itsenäisenä.

Nutcase on hyvin kirjoitettu realistinen nuortenkirja, jossa kerrotaan maalla asuvan nuoren elämästä ja ajatuksista. Sisarusten välinen kiintymys ja yhteys on liikuttavaa. Pidin kirjassa erityisesti Saimin terävistä huomioista ja ajatuksista bloggaamisesta. Kirja sopii hyvin yläkouluikäiselle luettavaksi.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

Teos: Nutcase
Tekijä: Laura Lähteenmäki
Kansi: Riikka Turkulainen
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: WSOY

Ei kommentteja: